Kategoria: Yleinen
Ampumaharrastusfoorumi, Suomen Ampumaurheiluliitto ja Maanpuolustuskoulutusyhdistys tapasivat puolustusvoimain komentajan, kenraali Jarmo Lindbergin keskiviikkona 27.1.2016. Ampumalähetystöön kuuluivat SAL:n puheenjohtaja Pia Nybäck ja toiminnanjohtaja Risto Aarrekivi, Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen toiminnanjohtaja Pertti Laatikainen sekä foorumin puheenjohtaja Mikko Taussi. Tilaisuudessa oli läsnä myös komentajan erityisavustaja, eversti Vesa Nissinen.
Vierailun aikana keskusteltiin Suomen ampumaratatilanteesta, ampuma-aselainsäädännöstä sekä puolustusvoimien ja harrastekentän yhteistoimintamahdollisuuksista ampumatoiminnan osalta. Yhtenä erityisaiheena oli Hälvälän ratojen kohtalo. Puolustusvoimat on ilmaissut luopuvansa toiminnasta Hälvälässä pitkällä aikavälillä. Näillä näkymin ampumatoiminta loppuisi vuonna 2024 ja harjoitustoiminta 2035. Keskustelujen perusteella ampumalähetystölle heräsi ajatus, että olisiko Hälvälän ampumaratojen yhteyteen mahdollista perustaa vapaaehtoisen maanpuolustuksen koulutuskeskus tai voisiko jokin muu yhdistys jatkaa ratatoimintaa Hälvälässä.
Vaikka keskustelu ei tuottanutkaan konkreettisia ratkaisuja harrastemahdollisuuksien parantemiseksi, lähetystön mielestä komentajan tapaamisesta jäi kuitenkin hyvä mielikuva. Kenraali Lindberg harrastaa itsekin metsästystä ja vapaa-ajan harrasteammuntaa.
Ampumaharrastusfoorumi ja Suomen Ampumaurheiluliitto tapasivat puolustusministeri Jussi Niinistön torstaina 21.1.2016. Ampumalähetystöön kuuluivat SAL:n puheenjohtaja Pia Nybäck ja toiminnanjohtaja Risto Aarrekivi sekä foorumin puheenjohtaja Mikko Taussi.
Puolustusministeri Jussi Niinistö on opittu tuntemaan myönteisenä ampumaharrastustoiminnalle. Tämä käsitys vahvistui myös tapaamisen aikana. Lähetystön pääviestit ministerille olivat huoli ampumarataverkoston säilymisestä sekä meneillään oleva asealan säädöstyön uhkat. Puolustusministeriöllä on merkittävä vaikuttamismahdolisuus molempiin osa-alueisiin.
Ampumalähetystö tapaa vielä tammikuun aikana puolustusvoimien komentajan Jarmo Lindbergin.
On ensiarvoisen tärkeää, että päätökset Hälvälän ampumaradan kohtalosta perustuvat todistettavissa oleviin tosiasioihin ja puolueettomien tahojen tekemiin selvityksiin, eikä mielipiteisiin. Vain tosiasioihin pohjautuvalla ja avoimella keskustelulla voidaan tehdä useilla eri kriteereillä mitattuna kestäviä päätöksiä.
Päijät-Hämeen maakuntaliitto kokosi vuonna 2013 työryhmän pohtimaan Hälvälän alueen jatkokäyttöä sen jälkeen, kun puolustusvoimien Hämeen rykmentin toiminnat oli päätetty lakkauttaa maakunnassa. Työryhmän loppuraportissa todettiin, että puolustusvoimat on tehnyt päätöksen luopua Hälvälän ampuma- ja harjoitusalueesta asteittain pitkällä aikavälillä. Luopumisen edellytyksenä on, että puolustusvoimien ampuma- ja harjoitustoiminta kyetään toteuttamaan muilla harjoitusalueilla ja että luopuminen ei aiheuta puolustusvoimille kohtuuttomia velvoitteita eikä kustannuksia. Luopuminen koskee myös puolustusvoimien ampumatoimintoja, jotka jatkuvat Hälvälässä siihen saakka, kunnes ja jos Padasjoen Taruksen alueen kehittäminen on riittävällä tasolla. Se, että puolustusvoimat on jättämässä Hälvälän, ei tulisi olla automaattisesti sama asia kuin, että upeasta ratakokonaisuudesta luovutaan kokonaan.
Päijät-Hämeen liitto ja Hollolan kunta ovat kuitenkin esittäneet, että ampumaurheilukeskukselle etsitään uusi alue tai toiminnot hajasijoitetaan olemassa oleville radoille. Molemmat vaihtoehdot ovat epärealistisia. Uuden Hälvälää vastaavan ampumaurheilukeskuksen rakentaminen maksaisi arvioiden mukaan kymmeniä miljoonia euroja, koska korvaavaa ratakapasiteettia ei ratojen, laukausmäärien tai ampuma-aikojen osalta lähialueilla ole. Yksinkertainen karttatarkastelukin osoittaa, ettei Etelä-Suomesta ole aivan ongelmatonta löytää aluetta, josta etäisyys lähimmille asuin- ja lomarakennuksille olisi edes 1,5 kilometriä. Vuoden 2013 raportissa on mm. ehdotettu, että Hälvälän kuuden runsaasti käytetyn haulikkoradan toiminta sijoitettaisiin Orimattilan radalle, jossa on käytössä neljä rataa.
Maankäytön suunnittelullisena prosessina Hälvälää tarkasteltaessa ongelmana on ollut se, että ampuma-alueen tulevaisuudesta tehtiin joko-tai-kysymys sen sijaan, että olisi edes pyritty avoimesti tutkimaan minkälaisin meluntorjuntatoimenpitein ampumaratatoiminta ja asutus voidaan yhteensovittaa. Alustavien keskusteluiden perusteella niin Hollolan kunnanhallituksen ja -valtuustonkin enemmistö näyttäisi kannattavan ampumaratatoiminnan jatkamista ja ovat valmiita tarkastelemaan vaihtoehtoja melualueen pienentämiseksi. Myös Lahden Ampumaseura on valmis merkittäviinkin panostuksiin yhteistyössä kunnan kanssa, jotta radan ympäristövaikutuksia, erityisesti meluvaikutusta saadaan pienennettyä. Niin Suomesta kuin maailmaltakin on lukuisia esimerkkejä siitä, kuinka kohtuullisin kustannuksin pystytään meluntorjuntarakenteilla merkittävästi vähentämään ympäröiville alueilla koituvaa meluhaittaa. Alueellisten intressien lisäksi Hälvälän ampumaradan tulevaisuus on herättänyt huomiota myös Päijät-Hämeen ulkopuolella ja tammikuuhun 2016 mennessä vajaa 5000 ihmistä on allekirjoittanut Hälvälän lopettamista vastustavan adressin.
Ampumaharrastusfoorumi ampumaharrastusalan yhteisjärjestönä on huolissaan Euroopan Unionin tuliasedirektiiviin suunnitelluista tiukennuksista. Ampumaharrastusfoorumin mielestä tuliasedirektiiviä ei tarvitse avata tarkistamista varten, vaan kunkin Euroopan unionin jäsenmaan tulisi ensin saattaa nykyisen tuliasedirektiivin velvoitteet voimaan omassa kansallisessa lainsäädännössään. Ampumaharrastusfoorumi pitää itsestäänselvyytenä, että Suomen eduskunta ja muut aselainsäädäntövalmisteluun vaikuttavat tahot tulevat puolustamaan Suomen kansallisia oikeuksia, etuja ja perinteitä Euroopan unionin aseita ja ampumatoimintaa koskevien säännösten valmistelutyössä. Toivomme Suomen edistävän resurssien kohdistamista laittoman asekaupan ja rikollisuuden torjuntaan.
Vuonna 1991 voimaan tullut, varsin tiukka tuliasedirektiivi on osoittanut vahvuutensa eurooppalaisen aseturvallisuuden lisäämiseksi ja menettelyjen yhtenäistämiseksi, joskin joidenkin asioiden loppuunsaattaminen on vielä kesken. On kohtuutonta väittää, että lainkuuliaiset kansalaiset olisivat syksyn tapahtumien johdosta muuttuneet epäluotettavaksi ja kriminaaleiksi.
Ampumaharrastusfoorumi kannattaa yhteiskunnan ja sen kansalaisten turvallisuuden vaalimista. Vaikka ampuma-aseilla onkin tehty valitettavia tekoja, tulee niiden käyttöä rikoksissa arvioitaessa suhteuttaa ne muihin henkirikoksien tekovälineisiin. Rikoksen tekovälineen mukaan ampuma-aserikokset edustavat Suomessa pientä osaa (ampuma-aseet 17% vrs teräaseet 40%, ajanjakso 2003 - 2012) kokonaisuudesta, mutta niiden saama julkisuus on ollut suuri. Huomattavaa on myös, että rikoksissa käytetyt aseet ovat olleet yleensä luvattomia tai laittomia. Silti haluamme todeta, että kaikki henkirikokset ovat aina turhia ja paheksuttavia. Onneksi voidaan todeta, että henkirikokset ovat merkittävässä laskussa Suomessa.
Lue lausunto kokonaisuudessaan täältä:
I livet, den viktigaste dagen bära charmig fiskstjärt Bröllopsklänningar sjöjungfru show som man som elegans och skönhet, brudar att vara gift, behöver du inte vill det? Släppdatum 2017 ökade smink fisk resterande belopp bröllop
Perussuomalaisten Jussi Halla-aho ja Jussi Niinistö olivat jyrkästi vastaan perjantaina puolueensa Tuumaustunnilla, jossa käsiteltiin Euroopan unionin tuliasedirektiivin mahdollista tarkentamista. "Asedirektiivin muuttamisella ei suitsita terrorismia Euroopasta", totesi puolueen jäsen Matti Putkonen yhteenvetona. Halla-aho mainitsi tilaisuudessa, että meneillään näyttää olevan tendenssi, jossa pala palalta halutaan rajoittaa tai kieltää aseharrastus Euroopassa. Perussuomalaiset aikovat vastustaa kaikkia tämänkaltaisia toimenpiteitä.
Välittömästi Pariisin viimeaikaisten kauheiden tapahtumien jälkeen julkistettu tulisasedirektiivin luonnos on herättänyt monissa tahoissa tuohtumusta. Nopea tapahtumien jälkeinen julkistaminen antaa viitteitä siitä, että direktiivimuutoksien valmistelua olisi jopa haluttu peitellä. Halla-ahon mukaan hän olisi vain päivää ennen Pariisin iskua keskustellut korkeassa asemassa olevan EU-henkilön kanssa, joka ei tiennyt valmistelusta mitään. Pariisin iskut antoivat aseiden vastustajille hyvän hetken tuoda uudet rajoitukset keskusteluun.
"Poliittinen paine ei saa johtaa huonosti suunniteltuihin ja kansalaisten turvallisuuden kannalta perusteettomiin pakkokeinoihin. Ehdotetut uudistukset vievät uskottavuutta terrorismin vastaisilta hankkeilta, rajoittavat kansalaisten vapauksia riittämättömin perustein, syventävät epäluuloja eräiden väestönryhmien välillä ja lopulta ruokkivat terrorismia", puolue toteaa.
Direktiivi tullessaan voimaan nykyehdotuksensa mukaisesti asettaisi rajoitteita tai kieltäisi kokonaan seuraavia asioita: itselataavien aseiden käyttöä rajoitettaisiin, ehkä jopa kiellettäisiin erityisesti, jos ne muistuttavat oleellisesti sotilasaseita; lipaskapasiteettia rajoitettaisiin; aseisiin tehtäviä merkintöjä tarkennettaisiin; aseiden deaktivoimissääntöjä tarkennettaisiin; asekeräilijöiden toimia tiukennettaisiin erityisesti sarjatuliaseiden osalta; sekä aseiden etämyyntiin tulisi rajoituksia. Lisäksi kansallisia tietojärjestelmiä tulisi kehittää ja tiedonvaihtoa lisätä jäsenvaltioiden välillä.
Perussuomalaiset olivat huolissaan myös ihmisten laillisen omaisuuden kohtelusta mahdollisessa muutostilanteessa. Keskeistä on pohtia, mikä on käypä arvo sellaisessa tilanteessa jossa tietynlaatuiset aseet olisivat kokonaan kielletty. Lisäksi aseiden oheisvälineisiin ja muihin varusteisiin on harrastajat satsanneet tuhansia euroja.
Jussi Hallamaan lisäksi suomalaisista euroedustajista asiasta ovat olleet kiinnostuneita Hannu Takkula (kesk) ja Anneli Jäätteenmäki (kesk).
Puolustusministeri Niinistö pohti esityksessään reserviläisten käytössä olevien itselataavien aseiden kiellon seurauksia. Euroopan unionin muut jäsenmaat eivät hänen mukaansa näytä ymmärtävän suomalaista, suureen reserviin perustuvaa maanpuolustusmallia, jolle aiheutuu merkittävä haitta, ellei Suomelle saada määritettyä poikkeussääntöä. Onneksi unionin säännöt eivät ylety kansalliseen puolustukseemme muutoin, kuin ne itseasiassa velvoittavat sen järjestämisen riittävällä tasolla. Muiden maiden ammattiarmeijoiden aseet ovat viranomaisten hallussa ja direktiivi ei aseta rajoituksia viranomaisten aseisiin.
Perussuomalaiset pohtivat Tuumaustunnillaan 27.11.2015 Euroopan unionin tuliasedirektiiveihin (91/477/EEC ja 2008/51/EC) mahdollisesti tehtävien muutoksien vaikutuksista. Tilaisuus oli nähtävissä myös internetin välityksellä (esitys gsp.webcast.fi\Suomenuutiset\suomenuutiset_27_11_2015_tuumaustunti/#/webcast).
Esitysmateriaali: Tuumaustunti_27112015