Tekijä: admin
Joulukuussa vuonna 2015 voimaan astuneen ampumaratalain (763/2015) tavoitteena on edistää turvallista ampumaharrastusta, turvallisuutta ampumaradoilla ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä maakunnallisen ampumarataverkoston suunnitelmallista kehittämistä.
Ampumaratalain (9§) mukaan ampumaradalla tulee olla järjestyssääntö, jossa on oltava määräykset rata-alueella ja sen välittömässä läheisyydessä oleskelevien turvallisuuden varmistamisesta, radan käyttöön liittyvistä rajoituksista sekä määräyksiä ja rajoituksia koskevasta tiedottamisesta rata-alueella. Järjestyssääntö ja ratavastaavan yhteystiedot on pidettävä ampumaradalla käyttäjien nähtävinä.
Ampumaharrastusfoorumi on selvittänyt yhdessä Poliisihallituksen kanssa niitä vaatimuksia, minkälainen ampumaratalain ja sen perusteella annetun asetuksen (1307/2015) edellyttämän järjestyssäännön tulee olla. Useimmilla toiminnassa olevilla ampumaradoillamme on jo varsin kattava järjestyssääntö, joka perustuu ampumaratalupaan, ympäristölupaan ja radan ylläpitäjän päätöksiin. Uuden lain mukainen järjestyssääntö vaatinee vain pieniä säätöjä. Ratavastaavan lisääminen on yksi todennäköisimmistä muutoksista.
Ampumaratoja ylläpitävien seurojen ja yhdistysten on siis katselmoitava ampumaratansa voimassa oleva järjestyssääntö ja täydennettävä siihen mahdolliset puuttuvat uusimuotoisen järjestyssäännön kohdat. Ampumaharrastusfoorumi suosittaa Poliisihallituksen edustajien kanssa käymiensä keskustelujen perusteella, että asetuksen edellyttämään minimiin lisättäisiin kohta ”ratavastaavan oikeudet”; tämä selkeyttänee ratavastaavan toimintaa.
Poliisihallitus on ampumaratalain 17 §:n mukaisesti ilmoittanut, että vanhojen toiminnassa olevien ampumaratojen järjestyssääntöjä ei pidä lähettää Poliisihallitukseen hyväksyttäviksi. Vain ratavastaava tulee ilmoittaa hyväksyttäväksi. Silti seurojen ja yhdistysten tulee saattaa ampumaratansa järjestyssääntö ja sen näkyvillä olo lain mukaiseksi 1.12.2017 mennessä. Mahdollisessa toiminnan aikaisessa valvonnassa järjestyssäännön olemassaolo tarkastetaan.
Ampumaratalain ja -asetuksen edellyttämän minimimuotoisen järjestyssäännön lisäksi radan ylläpitäjä voi julkaista täydentäviä ohjeita (esim valvontaohje) toiminnasta ampumaradallaan.
Ampumaratojen minimijärjestyssääntömalli löytyy täältä: Ampumaradan järjestyssääntö_AHF_201604014
Euroopan unionin tuliasedirektiivin (91/477/EEC) uudistamista varten EU:n Neuvosto järjesti keskustelutilaisuuden (6969/16 5 N) direktiiviin tehtävistä muutoksista Brysselissä 10.–11.3.2016. Keskustelutilaisuuden perustana oli europarlamentaarikko Vicky Fordin laatima muistio (18.2.2016) direktiivin keskeisimmistä avoimista asioista.
Kokouksen perusteella näyttäisi siltä, että
Aseiden hallussapitoon tarvittava ikä: keskustelua jatketaan nykydirektiivin pohjalta, ja minimi-iän määrittäminen jätettäneen kansallisen lainsäädännön määriteltäväksi;
Lääketieteellisten testien tarpeellisuutta aselupien hankintaan ja hallussapitoon arvioidaan nykyisen direktiivin lähtökohdista, ja lääketieteellisten testien tarpeellisuus jätettäneen kansallisen lainsäädännön määriteltäväksi;
Itselataavien aseiden kieltäminen siviilihenkilöstöltä: iso enemmistö on sitä mieltä, että itselataavat aseet tulee sallia jatkossakin siviileiltä, mutta nykyistä tiukemmalla sääntelyllä. Tätä tarkempaa sääntelyä pohditaan jatkotyössä;
Kiellettyjen aseiden hallussapidon poikkeukset (esim historiallisten täysautomaattiaseiden keräily): määrittelyä jatketaan nykyisen direktiivin pohjalta ja arvioidaan sääntöjä, kuinka kansallisessa lainsäädännössä voidaan kiellettyjen aseiden hallussapito sallia vaarantamatta yleistä turvallisuutta ja järjestystä;
Etämyynti: Etämyynnin sallimiseksi tai kieltämiseksi tarvitaan lisämäärittelyä ennen kuin asiasta voidaan tehdä tarkempia esityksiä.
Nykyisen tuliasedirektiivin muuttamista alettiin tarkastella EU komission esityksestä 18.11.2015 kaameiden Pariisin tapahtumien jälkeen. Euroopan unionissa pyritään saavuttamaan yhteinen näkemys uudesta direktiivistä ennen ensi kesäkuuta.
MTa
Seuraava merkittävä virallinen tuliasedirektiivikeskustelu EU-tasalla käydään loppuviikosta, 10.–11.3.2016. Keskustelujen tukemiseksi Ampumaharrastusfoorumi (AHF) on valmistellut lausunnon asiaan kohdennetun raportöörin, europarlaamentaarikko Vicky Fordin valmistelumuistioon (18.2.2016). Muistio tullaan lähettämään keskeisille suomalaisille euroedustajille sekä alan liitoille Euroopassa.
Kannanotossaan AHF tuo esille ampumaharrastuksen laajan kannatuksen ja suuren merkityksen Suomessa. Aseita koskevissa yksityiskohdissa korostetaan, että aseen ominaisuuksien tulisi määrittää, kuinka niiden luvanvaraisuus määrittyy, ei niiden ulkonäkö. Luonnollisesti turvallisuuden kannalta on keskeistä tehdä oikeanlainen turvallisuusarviointi aseluvan hakijoista/haltijoista. Lisäksi otetaan kantaa nuoren henkilön aseharrastukseen, aseiden säilytykseen, etäkauppaan sekä ampumatarvikkeiden säilyttämiseen.
Koko lausunto on luettavissa täältä: AHF_Finland_to_Vicky_Ford_doc_18022016
Tuliasedirektiivin valmistelut etenevät kevään aikana siten, että neuvoston puitteissa jäsenvaltiot jatkavat keskustelujaan ja tuovat esiin kansallisia tavoitteitaan. Sisäministerit keskustelevat keskeisistä asiakohdista 10. maaliskuuta oikeus- ja sisäasioiden neuvostossa ja tavoitteena on, että jäsenvaltiot voisivat muodostaa asiassa yhteisen näkemyksen kesäkuussa. Euroopan parlamentilla on tavoitteena muodostaa näkemyksensä asiassa myös kesäkuussa. Kannanmuodostus on parhaillaan käynnissä ja tuliasedirektiivistä vastaava Euroopan parlamentin IMCO-valiokunta käsittelee lausuntoaan 15. maaliskuuta. Direktiiviehdotuksesta päätettäneen EU:n päätöksentekokoneistossa alkusyksystä 2016.
MTa
Ampumaharrastusfoorumi lähetti tänään Ympäristöministeriölle kannanottonsa ympäristönsuojelulain uudistamishankkeen kolmannen vaiheen ehdotuksista.
Maassamme on ympäristöluvanvaraisia, toiminnassa olevia ampumaratoja noin 800 kpl, joilla on moninkertainen määrä erillisiä lajiratoja. Uusi ampumaratalaki (763/2015) määrittelee vähäisen ampumaradan radaksi, jolla on tarkoitettu ammuttavaksi enintään 10 000 laukausta vuodessa. Lain perusteluissa vähäisiksi määriteltyjä ampumaratoja arvioidaan olevan suuri osa luvanvaraisista. Pääosa ampumaradoista on metsästys-, harrastus- ja urheiluseurojen ylläpitämiä. Puolustusvoimilla on noin 50 ampumarataa, joilla sijaitsee noin 200 lajirataa. Ampumaratoja on myös rajavartiolaitoksella, poliiseilla ja reserviläisillä sekä kunnilla. Ampumaratoja tarvitaan, jotta ampuminen ja taitojen kehittäminen voi tapahtua valvotusti sille tarkoitetulla ja suunnitellulla alueella. Ampumaradoilla suoritetaan myös lakisääteisiä ampumakokeita. Suomessa aseen hallussapitolupa on arviolta noin 700 000−800 000 henkilöllä ja lupia yhteensä noin 2 miljoonaa kappaletta.
Ympäristönsuojelulain 6 § edellyttää, että toiminnanharjoittaja on selvillä toimintansa vaikutuksista ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ampumaradan ympäristöluvan perustaksi suoritetaan normaalisti melumittaus ja/tai melumallinnus ja hankitaan selvitys pohjavesitilanteesta. Jos on kyse jo käytössä olleesta ampumaradasta, selvitetään myös maaperän sisältämien haitta-aineiden sijainti ja määrät. Melun, pohjaveden tilan ja rata-alueen haitta-aineiden seurannasta ja näitä koskevista toimenpiteistä annetaan lupamääräykset. Luvan myöntämisvaiheessa ampumaradan ympäristöllinen tilanne tiedetään. Ennakollinen valvonta on kunnossa.
Ampumaradan toiminnan aikainen valvonta ja sitä varten ympäristöluvassa määrätyt mittaukset ja tutkimukset tulisi sitoa mitattavan tai tutkittavan seikan aiheuttamaan ympäristölliseen riskiin. Tilanne kehittyi myönteiseen suuntaan, kun YSL 71 § kumottiin (423/2015; voimaan 1.5.2015) ja täysimittaiset määräaikaiset lupatarkistukset poistuivat.
Kannatamme Ekroosin ja Warstan linjauksia selvitysvelvollisuuksia koskevien määräysten antamisesta (Ekroos & Warsta 2009). Yleistä ympäristötietoa ei velvoiteta toiminnanharjoittajaa tuottamaan ja hankittavan tutkimustiedon kustannusten ja tiedon tuottaman hyödyn suhdetta punnitaan määräystä harkittaessa. Jos tutkimus määrätään, sen tuloksien perusteella on myös tehtävä päätös. Pelkkä YSL 6 § ei ole riittävä peruste jatkuvalle tutkimuskierteelle. YSL 167 §:n velvoite valvonnan perustamisesta riskien arviointiin on kannatettava. Sen kautta päästään oikeaan laatuun ja kustannustehokkuuteen.
Lausunto kokonaisuudessaan on luettavissa täältä: AHF__lausunto_YSL3_vaihe20160307
Suuret kiitokset nopealla aikataululla tehdystä työstä kuuluvat Tapio Hänniselle ja Lotta Jaakkolalle.
MTa
Ampumaharrastusfoorumi tapasi Euroopan unionin tuliasedirektiiviä Suomen sisäministeriössä valmistelevia virkamiehiä Helsingissä keskiviikkona 2.3.2016. Pienimuotoiseen keskustelutilaisuuteen osallistuivat sisäministeriöstä johtava asiantuntija Johanna Puiro ja poliisitarkastaja Seppo Sivula. Ampumaharrastusfoorumia edusti puheenjohtaja Mikko Taussi.
Keskustelun aluksi sisäministeriön edustajat kertoivat tuliasedirektiivin valmistelutyön taustoista, joista yhtenä merkittävimmistä muistamme Pariisin hirmutyöt marraskuussa 2015. Direktiiviehdotuksesta päätetään EU:ssa ns. tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä eli neuvosto ja Euroopan parlamentti päättävät yhdessä direktiiviehdotuksen hyväksymisestä. Direktiivin valmistelut etenevät kevään aikana siten, että neuvoston puitteissa jäsenvaltiot jatkavat keskustelujaan ja tuovat esiin kansallisia tavoitteitaan. Sisäministerit keskustelevat keskeisistä asiakohdista 10. maaliskuuta oikeus- ja sisäasioiden neuvostossa ja tavoitteena on, että jäsenvaltiot voisivat muodostaa asiassa yhteisen näkemyksen kesäkuussa. Euroopan parlamentilla on tavoitteena muodostaa näkemyksensä asiassa myös kesäkuussa. Kannanmuodostus on parhaillaan käynnissä ja tuliasedirektiivistä vastaava Euroopan parlamentin IMCO-valiokunta käsittelee lausuntoaan 15. maaliskuuta. Direktiiviehdotuksesta päätettäneen EU:n päätöksentekokoneistossa alkusyksystä 2016.
Tuliasedirektiivin valmistelussa on ollut ilahduttavaa todeta, että europarlamentin edustajien enemmistö on sitä mieltä, että syksyinen direktiiviluonnos oli huonosti valmisteltu eikä sillä kyetä välttämättä vaikuttamaan uudistuksen päätavoitteisiin eli terrorismin ja laittoman asekaupan torjuntaan. Tämän vuoksi direktiiviluonnosta muovaillaan uudelleen, jottei aseiden laillisten omistajien harrastus vaikeutuisi kohtuuttomasti. Paine direktiivin tiukentamiseksi on silti kova. Keskusteluaiheita on ollut yhä lukuisia, mutta keskustelu on tiivistymässä erityisesti harrastajien lääketieteelliseen testaamiseen sekä itselataaviin kivääreihin.
Lääketieteellinen testaaminen, ja sen luotettavuus, herätti paljon keskustelua jo viime syksynä. Tiedämme myös kansallisesta aselainsäädännöstä käydyn keskustelun perusteella, että Suomessa käytössä olevaa soveltuvuustestausta on kritisoitu paljon. Vakavimmin direktiiviuudistus tullee vaikuttamaan itselataaviin kertatulikivääreihin, varsinkin jos ne muistuttavat sotilasaseita. Muutos koskettaisi erityisesti reserviläisaseita ja practical-aseita sekä niiden käyttöä. Tämän hetkisten tietojen perusteella voidaan sen sijaan tehdä varovainen arvio, että metsästyksessä ja kilpa-ammunnassa käytettäviin itselataaviin kertatuliaseisiin ei kohdistuisi isoja muutospaineita.
Tapaamiseen osallistujat olivat yhtä mieltä siitä, että direktiiviehdotusta ja sen mahdollisia seurannaisvaikutuksia kansalliseen lainsäädäntöömme tulee arvioida rakentavassa hengessä ilman ylilyöntejä kannanotoissa.
Seuraava virallinen keskustelu EU-tasalla käydään 10.–11.3.2016, jota ennen Eduskunnassa käsitellään asiaa kansallisesti todennäköisesti 4.3.2016.
MTa