Tekijä: admin
"Ammunta on perinteinen suomalainen urheilulaji. Olemme menestyneet siinä aina hyvin. Toivottavasti lajin harrastamisen edellytykset säilyvät". Näin totesi puolustusministeri Jussi Niinistö Hälvälän ampumaurheilukeskuksessa perjantaina 10.6.2016 järjestetyssä keskustelutilaisuudessa. Keskustelutilaisuuden oli järjestänyt Päijät-Hämeen reserviläispiirin puheenjohtaja Juha Tarnanen (maj res). Paikalla olivat keskeiset Lahden seutukunnan ammuntaa harrastavat järjestöt sekä muutama alueen kansanedustajista sekä ehkä kaikkein merkittävin alueen tulevaisuuteen vaikuttava taho, Hollolan kunta.
Keskustelutilaisuuden päämääränä oli saattaa puolustusministerin tietoon Hälvälään liittyvien sidosryhmien tämän hetkinen tahtotila kansallisestikin ainutlaatuisen ampumaurheilukeskuksen säilyttämiseksi. Puolustusvoimat päätti muutama vuosi sitten ns puolustusvoimauudistukseen liittyen ensin Hämeen Rykmentin lakkauttamisesta ja heti perään ampumatoimintansa lopettamisesta Hälvälässä vuonna 2024 ja poistumisesta koko alueelta vuoteen 2035 mennessä.
Päijät-Hämeen reserviläispiirin puheenjohtaja Juha Tarnanen totesi heti alkuun, että seutukunta tarvitsee Hälvälän ampumarata-alueen, jotta monipuolisella ja aktiivisella reserviläisten vapaaehtoisella maanpuolustuskoulutuksella on jatkumisen edellytykset: "Ampumarata-alue mahdollistaa ammunnan lisäksi muidenkin erinomaisten koulutustilaisuuksien järjestämisen. Hälvälän mahdollisesti korvaava kaukainen Padasjoen harjoitusalue ei varmaankaan innosta reserviläisiä samalla tavalla, kuten Hälvälän alue. Tänne ajo kestää 15 minuuttia, Padasjoelle ehkä tunnin." Puolustusvoimien Hämeen aluetoimiston päällikkö, everstiluutnantti Ville-Veikko Vuorio vaikutti nyökyttelevän kuulijakunnassa Tarnasen lausumiin.
Lahden ampumaseuran puheenjohtaja Taisto Lautamatti esitteli puolustusministerille rata-alueen kokonaisuutta kertoen ampumaratakeskukseen sisältyviä lajiratoja. Monipuolisen, kansainvälisetkin mitat täyttävän ampumaratakeskuksen seuraava kohokohta saattaa olla vuonna 2019 haulikon maailman cupin kilpailut, joihin osallistuu yleensä noin 60 - 70 maata. Tällainen kilpailutapahtuma vaikuttaa suuresti myös elinkeinoelämään. Seutukunta ja Hollola sen etunenässä saisi merkittävästi huomiota. Myös puolustusvoimat on suunnitellut hakevansa sotilaiden maailmanmestaruuskilpailuja vuodelle 2020, missä Hälvälä on yksi keskeisimmistä vaihtoehdoista tapahtumapaikaksi. Nämä kaksi kilpailutapahtumaa ovat hyviä esimerkkejä, minkälaisen kokonaisuuden säilyttämistä puolustetaan.
Hollolan kunnan tervehdyksen tilaisuuteen toi kunnanvaltuuston puheenjohtaja Matti Siirola. Siirola lausui painokkaasti, että Hollolan kunta tukee rata-alueen säilyttämistä. Tässä suhteessa Siirola totesi Hollolan kunnan tarkistaneen mielipidettään asiassa, kun aika Hämeen Rykmentin lakkauttamisesta on edennyt. Hollolan kunnassa on urheiluhengen lisäksi vahva maanpuolustustahto, minkä johdosta Hälvälän rata-alue koetaan tärkeäksi. Ampuma- ja harrastustoiminnan säilyttämisen ohella on Siirolan mukaan mahdollista kehittää aluetta mahdollistamaan muunkinlainen vapaa-ajan toiminta. Pitkään keskustelussa ollut kunnan asuinalueiden laajentaminen Hälvälän suuntaan on hieman laantunut sen jälkeen, kun kunnassa on valittu keskeiseksi laajentumisalueeksi etelän suunta pohjoisen sijaan.
Puolustusministeri Jussi Niinistö ei antanut tilaisuuden aikana minkäänlaisia lupauksia tai linjauksia Hälvälän osalta. Silti hän sanoi selvittävänsä Pääesikunnalta, minkälaisilla perusteilla aikoinaan päädyttiin siihen, että puolustusvoimat luopuu Hälvälän alueen ampumatoiminnasta vuonna 2024 ja myöhemmin koko alueesta ja erityisesti sen, ovatko nuo perusteet yhä ajankohtaisia. Ampumaharrastusfoorumin tekemien havaintojen mukaan puolustusministeri sai kuitenkin arvokasta "etulinjan" tietoa Hälvälän ampumaurheilukeskuksen ja harjoitusalueen merkityksestä ja käyttöasteesta. Näiden tietojen perusteella on ilmeistä, että puolustusvoimien, kuten muidenkin viranomaisten (poliisi, rajavartiolaitos ja tulli), harjoitustoiminnalle Hälvälän olemassaolo on elintärkeä.
Sisäministeriö järjesti kansallisen aselain uudistukseen liittyvän kuulemistilaisuuden Helsingin Säätytalolla keskiviikkona 8.6.2016. Läsnä olivat lähes kaikki aseharrastuksen valtakunnalliset järjestöt.
Tavoiteltavan uudistuksen keskeisin päämäärä on sujuvoittaa aseiden hankkimis- ja hallussapitolupien myöntämisprosessia. Uudistustarve on lähtenyt liikkeelle Sisäministeriön itse nykyisestä aselaista tekemien havaintojen ja johtopäätöksien pohjalta. Suomalaiset aseharrastajat tietävät myös hyvin, että samaan aikaan on meneillään Euroopan Unionin tuliasedirektiivin uudistaminen, minkä vaikutukset lisätään tarvittaessa uuteen kansalliseen lakiin.
Uudistuksessa aiotaan yhdistää hankkimis- ja hallussapitolupamenettelyt yhdeksi aselupamenettelyksi. Aselupa olisi ampuma-aseen, tehokkaan ilma-aseen ja aseen (oleellisen) osan hallussapitoon oikeuttava lupa. Aselupamenettelyn luomisen yhteydessä on tarkoitus ottaa käyttöön myös sähköinen asiointi ja vähentää merkittävästi poliisilaitoksella käyntiä lupaprosessin eri vaiheissa. Tällöinkin asiointia voisi mahdollisesti tehdä kaikilla maamme poliisilaitoksilla asuinpaikasta riippumatta. Hankkimisluvan voimassaoloaika on suunniteltu muutettavaksi kahdeksi vuodeksi.
Aselupauudistuksen myötä on tarkoitus samalla luopua aselupahakijan soveltuvuustestistä, joka korvataan poliisiviranomaisen tehostetulla valvonnalla ja taustatietojen käytöllä. Haastattelua henkilön soveltuvuuden selvittämiseen on sen sijaan tarkoitus jatkaa, mutta haastattelujen erityinen kohdehenkilöstö olisi ensiluvan hakijat.
Nykyistä hallussapitolupamenettelyä on suunniteltu kehitettävän siten, että ase-elinkeinonharjoittaja ilmoittaisi myydyn aseen yksilöintitiedot suoraan poliisin tietojärjestelmään, millä voitaisiin pääosin luopua luvanhakijan velvoitteesta näyttää hankittu ase poliisiviranomaiselle. Yksityisessä asemyynnissä menettelyn käyttöönotto on vielä pohdinnassa.
Kansallisen aseluvan rinnalla Euroopan alueella käytettävän EU-asepassin hakumenettely aiotaan myös sähköistää.
Suunnitelluista joustouudistuksista huolimatta poliisiviranomainen ei lupaa helpotuksia luvan myöntämisen edellytyksiin. Jatkossakin hankittavan aseen tulee olla sopiva aiottuun käyttötarkoitukseen ja hakijan on oltava sovelias aseharrastukseen. Sisäministeriö ja Poliisihallitus tulevat ohjaamaan maamme poliisilaitoksia nykyistä yhtenäisempään menettelyyn.
Kansallinen aselakiuudistus etenee siten, että Sisäministeriö valmistelee alkaneen kesän aikana lakiluonnoksen lausuttavaksi keskeisille sidosryhmille. Eduskunnan käsittelyyn lakiluonnos on tarkoitus toimittaa syysistuntokaudella 2016. Lain voimaantulo riippuu sekä Eduskunnan käsittelystä, että samanaikaisesti valmistuvan EU:n tuliasedirektiivin vaikutuksista kansallliseen lainsääädäntöömme. Uusi aselaki on tarkoitus saada voimaan vuoden 2017 alkupuolella.
Hallintovaliokunta on saanut valmiiksi 3.6.2016 kirjelmän eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi aseiden hankinnan ja hallussapidon valvonnasta annetun neuvoston direktiivin muuttamisesta (asedirektiivin muuttaminen).
Kirjelmässä todetaan, että Suomi voi hyväksyä tuliasedirektiiviin liittyvän neuvottelutuloksen hallintovaliokunnan määrittämien ehtojen mukaisesti. Kirjelmässä todetaan, että kyseessä on tiiviiden neuvottelujen tulos, jossa jäsenvaltioiden joiltain osin varsin eriävätkin näkemykset on saatu sovitettua yhteen. Neuvottelutulos poikkeaa useassa kohtaa komission alkuperäisestä ehdotuksesta Suomen näkemyksen mukaan parempaan suuntaan.
Hallintovaliokunnan lausunnon voi lukea kokonaisuudessaan osoitteessa: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Sivut/HaVL_21+2016.aspx.
Asiaan liittyen hallintovaliokunta on aiemmin antanut seuraavat lausunnot: HaVL 12/2016 vp ja HaVL 24/2015 vp.
Euroopan Unionin tuliasedirektiivin valmistelu lähestyy kesäkuista määräaikaansa. Viime viikolla direktiiviin on valmistelevissa elimissä tehty joitain tarkennuksia, joihin jäsenvaltioilla on vielä tänään mahdollisuus antaa lausuntojaan.
Tämän hetkinen direktiiviluonnoksen tilanne on luettavissa ohessa. Genval final 27052016-1
Ampumaharrastusfoorumin konkreettisin tuki jäsenjärjestöille ja niiden yhdistyksille on ollut ampumarata-asiantuntijan antamat ampumaratoihin liittyvät asiantuntijapalvelut kaava-, rakentamis- ja ympäristöasioissa. Ampumaharrastusfoorumi tukikin vuonna 2015 noin 20 ampumaradan ympäristöluvan hakemista tai muuta ampumaradan kehittämiseen johtavaa työtä. Keskeiset menestystarinat ovat liittyneet Laukaan ja Hälvälän ampumaratoihin.
Ampumaharrastusfoorumi muistuttaa, että ampumaradan pitäjällä on ensisijainen vastuu hallinoimaansa rataan liittyvien lupa-asiakirjojen yms valmistelusta. Ampumaharrastusfoorumin rooli on toimia neuvonantajana ja opastajana.
Ampumarata-asiantuntijan antama tuki on kuormittanut foorumin taloutta merkittävästi. Tuen tunnettuvuuden ja menestyksellisyyden lisääntymisen johdosta ennustetaan tuen antamisen lisääntyvän jatkossa. Jäsenjärjestöjen maksamat jäsenmaksut kattavat vain foorumin kiinteät kulut. Koska ampumarata-asiantuntijan toiminnan aiheuttaman kustannusten lisääntymistä vastaavan suuruista tulopuolen lisäystä ei ole nähtävissä, on foorumi päättänyt tasapainottaa talouttaan määrittämällä ampumarata-asiantuntijan palvelut osin maksulliseksi. Lisäksi on huomioitava, että yhdelle yhdistykselle kerrallaan kohdentuva tuki kuormittaa merkittävästi ampumarata-asiantuntijan osa-aikaista työaikaa.
Ampumaharrastusfoorumi vahvisti kokouksessaan 8.12.2015 toiminta- ja taloussuunnitelman vuodelle 2016, johon sisältyi päätös ampumarata-asiantuntijan toiminnasta aiheutuvien kustannuksien suuruus jäsenjärjestöille ja näiden yhdistyksille.
Ampumarata-asiantuntijan palveluhinnoittelu:
Puhelimessa ja sähköpostitse annettava opastus on maksuton.
Käynnistä johtuva ratakohtainen kertapalvelumaksu on 300 euroa.
Ratakäynneistä peritään lisäksi matkakustannukset Suomen Ampumaurheiluliiton matkustussäännön mukaisesti (esim kilometrikorvaus 21,5 snt/km, majoituskustannukset ja päivärahat). Matkustussääntö on saatavissa Suomen Ampumaurheiluliitosta.
Käytännön maksuliikenteen hoitaa Suomen Ampumaurheiluliitto palvelun käyttäjän kanssa. Suomen Ampumaurheiluliitto korvaa rata-asiantuntijalle matkakustannukset.
Ampumaharrastusfoorumi pahoittelee palvelutoiminnan muuttumisesta maksulliseksi. Foorumin mielestä annettu apu on kuitenkin sen arvoista ja tasapuolistaa jäsenyhdistyksien kohtelua.
Ampumaharrastusfoorumi toteaa lisäksi, että ampumaratojen suunnittelutyötä voi tilata erikseen yritykseltä LJ kartat (Lotta Jaakkola, Y-tunnus 2233568-8), jolloin työn laajuus on sovittavissa tilaajan ja palvelun tarjoajan kesken. Ampumaharrastusfoorumi näkee, ettei ampumarata-asiantuntijan tehtävät ole ristiriidassa LJ kartat -yrityksen liiketoiminnan kanssa.
Mikko Taussi
Ampumaharrastusfoorumin puheenjohtaja