Tekijä: admin
Ampumaharrastusfoorumi järjestää perinteisen vuosiseminaarin Katajanokan kasinolla Helsingissä 3.2.2017. Seminaarin teemat muodostuvat Euroopan Unionin tuliasedirektiivin ja kansallisen lainsäädännön sekä ampumarata- ja ympäristönsuojelulakien uudistuksista. Kärkipuhujiksi tilaisuuteen on tulossa sisäministeri Paula Risikko ja europarlaamentaarikko Jussi Halla-aho.
Tilaisuuden ohjelma julkaistaan piakkoin. Seminaaripaikkoja on 100 henkilölle. Osallistumismaksu on 20 euroasisältäen lounaan ja kahvin. Ilmoittaudu alla olevan linkin kautta.
Seminaarin ohjelma: AHF_seminaari_2017_20170109
Tervetuloa!
Ensimmäiset kahdeksankymmentä on ilmoittautunut jo (29.1.2017)!
Ilmoittautuminen seminaariin
Sisämininsteriö on julkaisuut internet-sivuillaan ampuma-asedirektiiviä koskevia kysymyksiä ja alustavia vastauksia. Vastaukset on laadittu niiden tietojen mukaan, joita on ollut saatavilla 19.12.2016. Ampuma-asedirektiivi hyväksyttäneen virallisesti maaliskuussa 2017, jolloin virallinen versio direktiivistä saadaan. Vastaukset ovat alustavia arvioita ampuma-asedirektiivin vaikutuksista. Lopulliset vaikutukset arvioidaan sitten kun ampuma-asedirektiivi saatetaan kansallisesti voimaan.
Tutustu tilanteeseen täällä: http://www.intermin.fi/fi/turvallisuus/ampuma-aseet/ukk_asedirektiivi
Joroisten ympäristölautakunta on kokouksessaan 15.12.2016 myöntänyt Joroisten Riistanhoitoyhdistykselle ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan ulkona sijaitsevalle Kanavakankaan ampumaradalle Joroisten Häyrilässä.
Myönnetty lupa on toistaiseksi voimassa pistooliradan, villikarjuradan, hirvikivääriradan, luodikkoradan, SRVA-radan ja haulikon kohdistusradan osalta. Skeet 1-, skeet 2-, ja trap-ratojen osalta lupapäätös on määräaikainen kevääseen 2031 saakka.
Joroisten ampumarataa käyttävät ensisijaisesti Joroisten riistanhoitoyhdistys, Keski-Savon Ampujat ja Varkauden Ampujat. Myös Itä-Suomen poliisit järjestävät radalla johdettuja koulutustilaisuuksia. Käyttäjiä on vuosittain noin 1400 henkilöä.
Metropolia ammattikorkeakoulussa opiskellut Olli Kärki on julkaissut opinnäytetyönsä Luotien Talteenotto Ampumaradoilla, Merikonttikonsepti (Bullet Recovery in Shooting Ranges, Marine Container Concept). Työn ohjauksesta vastasi TkT Esa Toukoniitty ja VTM Ville Maijanen.
Opinnäytetyön tiivistelmä on ohessa:
Insinöörityön tarkoitus oli tutkia Espoon Ampumaratayhdistys Ry:n (AMRY) ulkoampumaradoille
kehittämää luotiloukkua ja sen talteenottotehokkuutta. Työssä keskityttiin merikonttiratkaisuun, jossa luotiloukku rakennetaan merikonttia käyttäen. Ympäristöongelmien ja -vaatimusten kasvaessa on oleellista, että ampumaradoille kehitetään järjestelmiä haitallisia aineita sisältävien luotien talteenottoa varten.
Luodit sisältävät ympäristölle sekä eläville organismeille haitallisia aineita, kuten lyijyä, antimonia ja arseenia. Suomessakin yleisesti käytettyyn maa-aineksesta rakennettuun taustavalliin jäävät luodit ovat riski, sillä ajan kuluessa luotien sisältävät aineet liukenevat ja pilaavat maaperää, pinta- sekä pohjavesiä.
Tutkimus toteutettiin keväällä 2016 Lahnuksen ulkoampumaradalla yhteistyössä AMRY:n henkilökunnan sekä ampumahiihtojoukkue Tuusulan Voimaveikkojen (TV-V) kanssa.
Tutkimuksessa käytettiin kahta eri maalitaululaitetta; pahvitauluja ja ampumahiihtotaululaitetta. Tulokset luotien talteenottoprosentteina suhteessa ammuttuun määrään olivat erinoimaiset. Luoteja saatiin odotettavasti talteen enemmän (91.0–91.7 %) ammuttaessa pahvitauluihin, mutta myös ampumahiihtotaululaitteiden osalta tulos oli hyvä (87.1–87.8 %).
Vertailtaessa muihin markkinoilla oleviin luotiloukkujärjestelmiin merikonttiratkaisu tarjoaa toimivan kokonaisuuden, jota voidaan hyödyntää kaikilla ulkoampumaradoilla. Siirreltävyytensä ansiosta myös ampumaratojen ulkopuolella, tehden ratkaisun käytön mahdolliseksi esimerkiksi ampumahiihtoradoilla, joissa maasta rakennettu taustavalli ei ole mahdollinen.
Kokonaisuudessaan opinnäytetyö on luettavissa: https://www.theseus.fi/handle/10024/119590
Pitkään uudistettavana ollut Päijät-Hämeen maakuntakaava vahvistettiin joulukuun alussa. Kaavatyön keskeisiä vaikuttimia olivat ilmaston muutoksen hillitseminen ja siihen varautuminen, liikenneverkon ja maankäytön yhteen sovittaminen, Helsingin metropolialueen vaikutukset Päijät-Hämeeseen sekä asukkaiden palveluiden ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten turvaaminen. Uuden maakuntakaavatyön tavoitteena oli löytää ratkaisuja maakunnan alueella kuntarajoista riippumatta.
Maakuntakaavatyössä pyrittiin löytämään ratkaisuja, joilla saataisiin sovitettua yhteen asuminen, elinkeinoelämä ja luonnonvarojen hyödyntäminen sekä pohjavesivarojen turvaaminen. Ympäristöhäiriöitä tuottaville toiminnoille kuten ampumaradat, moottoriurheilukeskukset, tuulivoima-alueet ja teollisuus- ja varastoalueet sekä luonnonvaralogistiikan kehittämisen kohdealueet on haettu sijoittumismahdollisuudet. Seudullisesti merkittäviä ampumaratoja on esitetty kuusi, samoin moottoriurheilukeskuksia on esitetty kuusi sekä näihin liittyvät melualueet.
Kaavassa todetaan seudullisesti tärkeiksi ampumaradoiksi Nuoramoisten ampumarata (Sysmä), Pikijärven ampumarata (Heinola), Taruksen ampumarata (Padasjoki), Hälvälän ampumarata (Hollola), Järvelän ampumarata (Kärkölä), sekä Ämmäntöyrään ja Salolan ampumaradat (Orimattila). Luettelossa ampumaharrastajien kiinnostus kohdistuu erityisesti Hälvälän ampumaurheilukeskukseen. Tarkemmissa kaavaselosteissa mainitaan puolustusvoimien toiminnan loppuvan asteittain Hälvälässä, mutta alue ampumaratana todetaan silti kehittämisen kohdealueena. Puolustusvoimien aiempien toimintojen asettamien rajoituksien (esim mahdolliset räjähteet maastossa) poistuttua päämääränä siis on, että alueella voisi toimia jatkossakin nykyaikainen kansainväliset vaatimukset täyttävä ampumaurheilukeskus.
Hälvälän korvaavana alueena on ollut jonkin verran esillä Padasjoen Tarusjärven harjoitusalueen käyttö ampumaurheilupaikkana. Tämä näkökulma todetaan myös maakuntakaavassa. Puolustusvoimien antamien tietojen mukaan Tarusjärveä kehitetään vain sotilaskoulutuksen lähtökohdista, jolloin toiveet uuden ampumaratakeskuksen rakentamisesta sinne lienee syytä unohtaa.
Muut Päijät-Hämeen maakuntakaavassa tunnistetut ampumaradat ovat Yölinnun ampumarata (Hartola), Aurinkovuoren ampumarata (Vääksy), Putulan ampumarata (Hämeenkoski), Iso-Väihjärven ampumarat (Hämeenkoski), Nastolan metsästysampumarata (Nastola), Uudenkylän ampumarata (Orimattila) ja Niinikosken ampumarata (Artjärvi).
Joulukuun alussa 2015 voimaan astuneen ampumaratalain tavoitteena on edistää turvallista ampumaharrastusta, turvallisuutta ampumaradoilla ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä maakunnallisen ampumarataverkoston suunnitelmallista kehittämistä. Ampumaratalain mukaan maakunnan liiton tulee laatia ja pitää ajan tasalla kehittämissuunnitelmaa, jossa esitetään arvio maakunnallisten ampumaurheilukeskusten sekä muiden ampumaratojen riittävästä määrästä ja niiden sijoitustarpeesta maakunnassa. Lisäksi suunnitelmaa tulee hyödyntää selvitysaineistona alueiden käytön suunnittelussa, ja sitä laadittaessa tulee kuulla keskeisiä metsästys- ja ampumaurheiluorganisaatioita.
Nyt maakuntaliitto on ilmaissut näkemyksensä ampumarataverkostostaan. Harrastajakunnan on tarkistettava, vastaako se lajiemme vaatimuksia. Lajien harrastamisen edellytyksiä voi parantaa seuratasolla, seurojen kahdenvälisin järjestelyin tai maakunnallisilla järjestelyillä, esimerkiksi perustamalla ampumaratayhdistyksiä. Ampumaharrastusfoorumilla on kuntainliittojen toimintarajoja vastaavat alueelliset neuvottelukunnat, jotka tukevat paikallista kehittämistyötä.
Päijät-Hämeen kaava on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa: https://www.paijat-hame.fi/maakuntakaava