Keskittämällä ampumaharjoittelu ampumaradoille pystytään myös minimoimaan ammunnasta aiheutuvat mahdolliset ympäristövaikutukset ja tarvittaessa hallitsemaan niitä. Vuonna 2014 on julkaistu ampumaratojen parhaan käyttökelpoisen tekniikan opas eli BAT-opas, jonka periaatteita noudattamalla voidaan entisestään parantaa ampumaratojen ympäristönsuojelun tasoa, kehittää ympäristönsuojelun kustannustehokkuutta, luoda parempia edellytyksiä tapauskohtaisten olosuhteiden huomioimiselle sekä vähentää turhia tai virheellisiä investointeja. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) käsite onkin hyvin keskeisessä asemassa arvioitaessa ympäristönsuojelun vaatimustasoa ympäristönsuojelulain mukaisessa lupamenettelyssä.
Sen lisäksi, että ampumatoiminnan mahdollisia ympäristöriskejä osataan nykyään luotettavasti arvioida ja tarvittaessa hallita, ovat ampumaradat osoittautuneet toiminnan luonteesta johtuen merkityksellisiksi myös biodiversiteetin suojelun näkökulmasta. Merkittäviä syitä biodiversiteetin heikentymiseen ja elinympäristöjen häviämiseen on ihmistoiminta esimerkiksi maatalouden, metsätalouden, kaupungistumisen ja teollisuuden muodossa tai toisaalta mm. elinympäristöjen umpeenkasvu. Ampumaradoilla on toisaalta avoimina pidettäviä usein paahteisia ympäristöjä joihin kohdistuu jatkuva ja kohtuullinen kulutus, mutta myös alueita jotka ovat kulutuksen ulkopuolella. Erityisesti haulikkoratojen lähellä ampumasuunnasta löytyy eri lahoasteita edustavia puita.
Muu maankäyttö on käytännössä aina rajoittunutta ampumaratojen läheisyydessä ja varoaluetta laajemmat melualueet ovat usein yhtenäisiä, rakentamattomia, puustoisia alueita, jotka muodostavat parhaimmassa tapauksessa ekologisia käytäviä ja kulkureittejä monille lajeille muutoin pirstaloituneessa ympäristössä. Ampumaradat tarjoavatkin näin ollen korvaavia elinympäristöjä useille lajeille ja edistävät uhanlaisten lajien säilymistä Suomessa.
